maanantai 26. lokakuuta 2015

Lautapelilanit


Kurvatessani autolla kotipihaan kello näytti jotain 23 ja 00 väliltä. Kaivelin kuun valossa tavaroita takakontista, hinasin itseni sisälle ja lysähdin sohvalle. Väsytti ehkä semisti. Se oli siinä.
 
Tästä reilu 12 tuntia takaperin, 26.9. lauantain aurinkoisena aamupäivänä latasin autoon pari säkkiä kioskitarvikkeita, lautapelejä ja muuta mahdollisesti tarpeellista. Suunta oli Jyväskylän Sepänkeskukseen, sotasuunnitelmana Lautapelivaje 2015. Loppukevään ja kesän ajan kestänyt suunnittelu, pohdinta ja selvitystyö kulminoitui nyt. Kyseisellä viikolla oli käyty kaupassa, hiottu vielä yksityiskohtia ja suunniteltu peliliikkeitä lauantaille. Projektiryhmämme (eli kaksi innokasta nuorta) ja heidän urhea ohjaajansa kokoontuivat Sepänkeskuksen pihaan ja alkoi armoton tavaroiden roudaus.


Sijoiteltiin pöytiä, kirjoiteltiin lappuja ja lippuja ja kylttejä, valmisteltiin kioski. Touhua riitti mukavasti pariksi tunniksi ennen tapahtuman alkua. Kello löi kaksi, kaikki oli valmista - korkkasimme Wii-konsolin ja jäimme innolla odottamaan osallistujia. Kiitos nykyteknologian laittelimme myös viime hetken mainoksia kuka mihinkin sosiaaliseen mediaan. Aina silloin tällöin kurkattiin ikkunasta pihalle josko oven takana olisi jonoa, tai käväistiin portaissa tsekkaamassa tilanne. Kahviakin tiputeltiin. Tekemisestä ei ollut pula, olihan meillä vuoren verran lautapelejä ja pelikonsoli kulutettavana. Radio soitti hyvää musiikkia (toki hieman mielipidekysymys) ja tunnelma oli kuitenkin hyvä. No, tästä käynee jo ilmi että varsinaista ruuhkaa ei ollut, eli ketään ei näkynyt. Iltapäivän edetessä saatiin lisävahvistusta 4H:n kautta paikalle ja neljän ihmisen voimin jatkettiin pelien pelaamista.

Lopputuloshan oli se, että kävijöitä ei ollut. Mikä siihen lie syynä, sitä voi vain arvailla. Mitä olisimme voineet tehdä paremmin? Jos ryhmä olisi ollut isompi, olisi varmaan saatu enemmän mainostettua, käytettyä suhteita ja kiskottua ihmisiä edes vilkaisemaan mistä on kyse. Itse en kuitenkaan ole pettynyt tapahtumaan, päinvastoin. Me valmistelimme sen itse, suunnittelimme ja toteutimme. Tila oli loistava, ja sinne olisi kyllä saatu hyvätkin pelipirskeet jos ihmisiä olisi ollut. Kioski oli kattava ja todella hyvin suunniteltu. Kaikki oli viimeisen päälle kunnossa, siksipä onkin hieman sääli ettei se lopulta kiinnostanut ketään.

Pelailimme loppuillan ja pidimme hauskaa, siis ihan oikeasti hauskaa. Pääsimme aloittamaan ajoissa siivouksen ja pakkaamaan autot. Jos tapahtuman onnistumista mitataan kävijämäärissä, me aika pitkälti epäonnistuimme totaalisesti, mutta näen tässä muutakin kuin pelkästään tämän tosiasian. Minulle jäi päällimmäiseksi onnistumisen tunne. Ja kuka tietää, kun tämä idea on nyt testattu ja koeajettu suunnitelmiemme mukaisesti, se voi ottaa vielä tuulta alleen toisella kertaa. Toivottavasti näin käy. Kaikesta huolimatta, me tehtiin se. :) - Lautapelivaje 2015, Kaisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita! Mistä tykkäsit, mistä et tykännyt? Mitä haluisit lisää, mitä vähemmän?